torstai 14. heinäkuuta 2011

WMOC2011 - LQ1

Lämpötila hivuttui pikkuhiljaa ylöspäin. Ensmiiäiseen pitkän matkan karsintaan siirryttiin bussikyydillä henkilöautoparkista. Onneksi siirtyminen oli sujuvaa, busseja ei tarvinnut odottaa. Aina ei kuulemma näin ole ollut.

Kaikki pitkän matkan maastot olivat entuudestaan kartoitettuja ja vanhat kartat olivat netissä nähtävillä. Ensimmäisen karsinnan maasto ei supikoita juuri tarjonnut, uurrenotkoja sitäkin enemmän. Lämmittelykartalla en rasteilla käynyt, juoksentelin vain alueen läpi karttaa katsellen. Lähdössä vähän jännitti, uudenlainen maasto, mitenhän lähtee sujumaan. Lähtöruudukossa vielä rastinmääritteet läpi ja karttalaatikon viereen seisomaan.

K-1
Ykköselle kohtuullisen lyhyt väli, K-pisteeltä vihreä kieretäen tielle, vähän sivuun ja polulle. Polkua alas ja polun mutkan kohdalta ajouraa kohti rastinotkoa. Notkoa?!? Ei, sehän oli nenä. Nousen nenän päälle ja lippu nököttää odottamassa.

1-2
Polkua pitkin tielle, heikon polun päähän ja notkoa pitkin ylös rastille. Simppeli suunnitelma. Vaan, tiellä en löydä heikkoa polkua, seikkailen hetken piikkipuskataimikossa kunnes aukko rinteessä alkaa näkyä. Vasta aukon reunassa löydän heikon polun. Oja notko näkyy hyvin polulle ja kaarran notkoon. Myös vastarinteen notko osuu kohdalle ja lähden nousemaan. Notko kuitenkin häviää pian ja yritän jatkaa suunnalla rastille. Yritän saada tolkkua hidastavasta maapohjasta ja viehreän kuvioista, koska rinteen muodot ovat niin loivia, ettei niitä pysty hahmottamaan. En osu lipulle. Ehkä nousin kuitenkin väärää notkoa ja korjaan oikealle. Tulen isoon notkoon, joten olen 100 m liikaa oikealla. Palaan takaisin rinnettä pitkin. Ei notkon näköistä paikkaa tai lippua. Metrin korkuinen taimikko peittää rinnettä tehokkaasti. Pelaan varman päälle ja nousen polulle. Jatkan polkua kaakkoon kunnes olen paikallistavinani itseni polun mutkaan. Suuntaan alas rinteeseen ja osun taas isoon notkoon. Nyt olen liikaa vasemmalla. Suuntaan kohti rastia ja osun lipulle. Tulipa iso virhe, noin 5 minuuttia tuli takkiin tällä välillä.

2-3
Nollaan tilanteen. Onneksi on helppo rasti seuraavana. Takaisin polulle ja polun haarasta leikaten rastille. Onnistuu.

3-4
Jatkan polkupohjaisia reitinvalintoja. Polkuja pitkin ojanotkoon, linjaa pitkin isolle polulle ja polun risteyksesta rinteeseen rastille. Rastina huomattava puu. Mallisuunnituksen kokemuksen perustella puu ei tule erottumaan, joten lippua etsitään. Olen varovainen risteävien polkujen kanssa, virhe muistuttaa vielä tajunnassa. Kohti rastia noustessani muutama selkä on edellä ja johdattavat rastille. Eikä puu ole mitenkään muusta metsästä erottuva, ainakaan suomalaiseen silmään. On varmaan vain eri lajia kuin muut puut...

4-5
Ensimmäinen väli, jossa pitää kiertää mäkeä/notkoa. Näitä olen odottanut. Polkuja hyödyntäen ensin mäen laki oikealta ja vielä maltilla notkon takarinteeseen ennen kääntöä kohti rastia. Edelläni menee kaksi arviolta 45-sarjalaista sujuvasti samaan suuntaan. Hyödynnän selät ja tulen suoraan rastille.

5-6
Pitkä väli. Paljon käyriä, pitää siis kiertää. Oikealta pääsee polkuja pitkin, mutta nousua tulee jonkin verran. Vasemmalta pääsee tasaiselle tielle. Edellä oleva kaksikko suuntaa myös tielle, joka on myös valintani. Tiellä harmittelen, kun tietä saa juosta kotonakin. Tiekierto on kuitenkin selkein vaihtoehto. Aukon yläpuolella liitelee suurikokoinen petolintu, olisiko jopa kotka. Alkumatkan rasitus alkaa jo tuntumaan, vaikka vasta puoli tuntia on takan. Aukon jälkeen odotan polkua lähteväksi. Pian vihreään sukeltaakin polku, mutta totean sen pian liian aikaiseksi, puuttuu siis kartalta. Rinteen alla on kuitenkin uria, joita pääsee hyvin eteenpäin. Polun ja linjan risteys on selvä ja lähden nousemaan notkon reunaa ylös. Rasti on paikallaan.

6-7
Käyrää ja polkuja taas edessä. Ja juomarasti. Rastille pääsee joko mäen yli tai rinnettä kiertäen. Päätään mennä yli ja pudottaa yläpuolelta rastille. Suuntaan juomarastille, askel on loivassa ylämäessä raskas. Juoman jälkeen nousu jatkuu eikä askel pitene vaikka polkua on alla. Polut ovat selkeät ja viimeisestä haarasta on helppo lähteä. Rinteeseen pudottautuu muitakin ja rasti tulaa suoraan vastaan.

7-8
Vuoristorata jatkuu. Alas ojanotkoon, josta ei tahdo nelivedollakaan päästä ylös, onpa jyrkkää. Rinnettä pitkin polkujen ylityksiä laskien. Viimeinen polku tulaa vastaan ja rastinotko erottuu jo polun haarasta. No problem.

8-9
Lammen alapuolelta käyrää pitkin nenää kiertäen. Rastilla leimaavat paljastavat sijainnin, näkyvyys on toista sataa metriä.

9-10
Taas ylämäkeä. Tavoitteena polun ja linjan risteys, josta rinnettä pitkin rastille. Jalka ei tahdo nousta ylämäkeen, muutoin suunnitelma toteutuu kyllä.

10-11
Takaisin polulle ja kahden haaran jälkeen alas notkoon ja rastille.

11-12
Toinen pitkä väli. Ikävän näköinen vihreä edessä. Rasti lähellä tietä ja polkuja pääsee vihreän läpi. Siispä tien kautta. Muut suunnistajat kiertävät notkon päätä enkä itsekään nouse riittävästi, jotta tapaisin polun. Totean tämän ja vaihdan suuntaa. Samalla noteeraan kartalta juomapisteen ja vaihdan suunnitelmaa sen verran, että pääsen juomaan. Mukillisen jälkeen suuntaan poluille vihreään. Vaikka polku on selkeä, piikkipuskat takartuvat välillä huosun punttiin ja korkeampia oksia pitää työntää kartta suojuksena pois kasvojen edestä. Huomaan jonkun takertuneen peesiin. Tiellä kaveri takaa pistää isomman vaihteen silmään ja saa vähän etumatkaa. Luen kartalta rastinoton ja maltan pysyä tiellä polunhaaraan saakka. Kaveri pudottaa metsään liian aikaisin. Olen ensin rastilla.

12-13
Sikaväli, pelkkää nousua. Notko on havaittavissa jo hyvissä ajoin mutta juoksuaskelia ei ylämäkeen jaksa ottaa.

13-14
Rinnettä ja polkuja, ihan selvää suunnitelmaa en saa aikaiseksi. Ilmeisesti ylämäen rasitus sotkee aivotoimintaa. Tasoa pitäen törmään polkuun, liian alhaalla. Kaveri ottaa ohjat ja tyydyn peesiin. Polulla saan koottua ajatuksia ja rastinotto on jo sujuvaa.

14-15
Ylämäki, polun ylitys ja rasti alarinteessä. Jaksan nousta ylämäen juosten ja saan kaverini kiinni. Haen katseella rastipistettä rinteessä, ruskea ruksi kartalla, mutta en hahmota mitään järkevää. Kaveri on jo reilusti edellä ja näköjään leimaa. Lippu näkyy, mutta mitään pistettä en havaitse. Leimatessani totean, että tästä on heitetty kymmenkunta lapiollista maata syrjään, tämä on ilmeisesti ohjeissa kerrottu "broken ground".

15-16
Välin alku polkua, polun haarasta toisen notkon yläosaan. Juoksen kaverin selkää kiinni ja huomaan pikkupolun jatkuvan lähes rastille saakka. Rastilla olemme peräkkäin.

16-17
Alas ja ylös. Siirryn vihreässä edelle ja osun suoraan notkon juureen. Yritän juosta notkon pohjaa, mutta 20 cm kuivia tammenlehtiä pakottavat nousemaan notkon reunalle. Rasti tulee näkyviin. Leimaan ensin.

17-18
Yhä ylöapäin ja polulle. Polkua, kunnes notkomuodostelma tulee näkyviin. Muodostelmaan peilaten rastille. Kaveri hönkii taas polulla ohi, mutta otan rastin sujuvammin ja leimaan taas ensin.

18-19
Ikävän näköinen väli rikkonaisessa rinteessä. Ajattelen ensin maneväni rinnettä pitkin, mutta päätän kuitenkin nousta ylös polulle. Polulla haaveilen jopa juomapisteestä, mutta se on viereisen polun varressa. Polun risteyksessä saan tehtyä pienen oion ja siirrin taas kahden miehen letkan keulaan. Pudotan isoon notkoon ja nousen "musta tuntuu"-metodilla vastarinteen ylös ja suoraan lipulle.

19-20
Rinnerastit jatkuvat. Päätän mennä suoraan notkoja laskien. Kaveri kaartaa vasemmalle alarinteeseen. Notkojen määrä täsmää, mutta totean tulleeni liian alas. Ylitän viimeisen notkon ja lähden seuraamaan sen reunaa. Poppelitaimikko peittää taas alustan vaikeuttaa merkittävästi rastiuurteen havaitsemista. Kävelyvauhdilla maastoa skannaten kohti rastia. Muitakin suuntaa samaan suuntaan ja kaverinikin ilmestyy ketjuun. Rastikin tulee vastaan.

20-21-M
Ylös polulle, polkua pitkin pellon reunaan ja siitä viimeisen kautta maaliin. Kummoista loppukiriä ei irtoa. Jalat eivät tahdo kantaa maalissa.

Maalissa taputan kaveri selkään ja totean: "It was hard. I made a big mistake on second control." Hän vastaa venäjän murteella: "Very difficult". Kaveri oli Alexander Markov, lähtenyt neljä minuuttia eteen.

Loppu päivä meni palautuessa, syöden ja juoden sekä viileän uima-altaan ja saunan väliä tallustaessa. Kisa oli erittäin raskas, etenkin jaloille.
Ennakkotiedot oli 9,6 km, nousua 420 metriä. Matkaa kertyi 12,8 km, aikaa paloi 1.27.59, sijaluvuksi tuli 14/41.


Isompi kartta järjestäjien sivuilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti